Toisilleen vieraat

Siinä näyttelymme virallinen juliste. Ehdin jo levittääkin versiota, jossa jAPEi:n kotipaikkana lukee Ylihärmä. Todellinen paikka on Alahärmä. Anteeksi sekaannuksista. Mutta mutta, näitä sattuu. Toisille vain muita enemmän.

Alle asetan virallisen kutsukortin etupuolen. Nyt juuri Sinutkin on kutsuttu näyttelymme avajaisiin perjantaina 27.6. klo 18-

Ensimmäinen ryhmätapaaminen Toisilleen vieraiden porukalla tehtiin pari viikkoa sitten maanantaina. Nähtiin kahvitteluiden lomassa Lapuan ABC:llä. Otettiin tilaisuudesta pari kuvaakin, mutta kuinkas ollakaan ehdin ne jo hävittää jonnekin. Uskomatonta…

Täytyy myöntää, että ennen tapaamista olin pienoisessa kriisissä tämän näyttelyn suhteen. Oli sellainen jokaiseen projektiin kuuluva “ei tästä tule mitään” -fiilis. Totta puhuen olisin jopa halunnut jättää tuon tapaamisenkin epäsosiaalisuiksissani väliin, vaikka sen itse organisoin. Mutta onneksi kuitenkin menin sinne. Fiilikset nousi ajatusten vaihdon myötä huomattavasti, ja sitten kadutti enää se, että aika juoksee armottomasti kohti loppua.

Olin jo aiemmin tavannut Annamarin ja Sinikan, mutta jAPEi eli Jarmo oli uusi tuttavuus. Olin toki hänenkin kanssaan puhelimessa puhellut, mutta tottakai naamatusten tapaaminen on ihan eri kokemus. jAPEillä riittää suurperheen isänä, nykytaiteilijana sekä perus työläisenä paljon mielenkiintoisia tarinoita. Hänellä myös tuntuu olevan kokemuksia joka suunnasta, eikä yksikään kokoontumisen aikana ilmi tullut paikannimi ollut hänelle täysin tuntematon. Voi vain ihmetellä miten joku voi olla yhtä aikaansaava kuin Jarmo, tälläkin hetkellä hänellä oli useampi taideprojekti työnalla. Ja ideoita ja intoa hänellä riitti. jAPEi kertoi, että hän tekee taidetta tarpeesta tehdä taidetta.

Annamarin kanssa jaamme kaksikin asiaa. Työpaikan ja sen, että kumpikin olemme taidekoulutuksemme loppuvaiheessa/lopussa. Tosin Annamari valmistuu yliopistosta, kun minä taas olen korkeakoulutettu “amis”. Annamari on syntynyt Lapualla, ja on juuri palannut takaisin synnyinseudulleen. Hän jatkaa ensi syksynä taiteen opettamista Lapuan kansalaisopistolla. Oma urani loppunee tähän kesään, jos pystyn seuraamaan suunnitelmiani muuttaa ulkomaille.

Sinikka oli kokouksessa porukan hiljaisin, mutta kertoi myös muutamat hyvät tarinat. Hän on Oulun seudulta muuttanut “uudispohjalainen”, ja on siskonsa kanssa opiskellut Limingan taidekoulussa. Samassa laitoksessa, missä itse vietin vuoden armeijan ja AMK:in välillä. Muuta taidekoulutasta hänellä ei ole, mutta hän on opiskellut yksityisesti usean taiteilijan johdolla vuodet 76-96. Nykyään Sinikka pitää ylistarossa omaa taidegalleriaa, jonka yhteydessä hänellä on myös oma työhuoneensa ja hänen miehensä ylläpitämä kehystämö. Toisilleen vieraat näyttelyyn hän aikoo osallistua tarinallisella teoskokoelmalla.

Seuraavan kerran tapaamme vasta ripustusvaiheessa, johon ei tosin ole enää kuin kolmisen viikkoa.