Maanis-depressiivisyyttä
Pääsin vihdoin yli pitkästä tyhjän pään kaudestani. Yli puolentoista kuukauden kierre loppui viime keskiviikkona kun yht’äkkisen luovuuden puuskan myötä luonnostelin viisi arkillista paperia täyteen ideoita, ajatuksia ja pohdintoja.
Enhän minä mikään pössöö ole, mutta työskentelyrytmini on viimeisen vuoden aikana saanut yhä enemmän maanis-depressiivisiä piirteitä. Nyt paussin jälkeen maalasin kymmenkunta pohjamaalausta, ja kahteen jopa ensimmäiset öljytkin. Tuntuu, että noina työskentelyhetkinä muu maailma katoaa. Olemassa on vain sinä ja teos.
Nykyään on muuten muotia epäillä itseään mielisairaaksi. Monet nuoret saattavat kovaan ääneen kuuluttaa kuinka heillä on todettu se ja se sairaus… tai ainakin joku diagnostisesti pätevä kaveri on niin huomauttanut… Just joo.
-Hannu Esko-
lisää maanis-depressiivisyydestä: http://en.wikipedia.org/wiki/Manic_depressive
